KTT Päivi Karhunen

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on valinnut 16 uutta akatemiatutkijaa viisivuotiskaudelle 2012-2017.

Yksi uusista akatemiatutkijoista on CEMATin tutkimuspäällikkö, KTT Päivi Karhunen, tutkimusaiheenaan Instituutiot ja kansainväliset liiketoimintastrategiat kasvutalouksissa.

Suomen Akatemian akatemiatutkijan rahoituksen tavoitteena on edistää ja vahvistaa parhaimpien kokeneiden tutkijoiden pätevöitymistä akateemiseen johtajuuteen ja vakiinnuttaa heidän asemaansa itsenäisenä tutkijana. Valitut tutkijat aloittavat kautensa tämän vuoden syyskuussa. 

CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 -raportti on julkaistu huhtikuussa 2012.
Raportin on tuottanut CEMATin tiimi Riitta Kosonen, Erja Kettunen, Simo Leppänen, Sinikka Parviainen, Petri Järvikuona ja Mikko Hietikko.

Kokonainen raportti on luettavissa osoitteessa:
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/russia/

Venäjän odotettua nopeampi talouskasvu öljynviennin, vähittäiskaupan ja ulkomaisten autonvalmistajien varassa; suomalaisyritysten odotukset pääsääntöisesti positiivisia

Venäjän bruttokansantuote (BKT) kasvoi viime vuonna 4,3 % eli hieman odotettua nopeammin. BKT:n kasvu kiihtyi loppuvuodesta tehdasteollisuuden, vähittäiskaupan ja rakennusalan nostattamana. Kasvun moottorina oli erityisesti autoteollisuus, jossa tuotanto lisääntyi peräti 25 %. Lisäksi kulutuskysyntä kasvoi edelleen, kuten koko kriisin jälkeisen ajan, mikä ylläpiti vähittäiskaupan myynnin hyvää kehitystä. Kaupan elpymistä edesauttoi myös historiallisen alhainen inflaatio (6,1 %), mikä johtui ennen kaikkea elintarvikkeiden hintojen aiempaa maltillisemmasta kasvusta.

Talouskasvua kuitenkin varjostivat sekä sisäiset että ulkoiset riskit, erityisesti joulukuisten vaaliprotestien kiihdyttämä pääomapako sekä vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen edelleen keväällä 2012 kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden myllerryksessä. Kaiken kaikkiaan talouden elpyminen on ollut hitaampaa kuin vuoden 1998 ns. ruplakriisin jälkeen: esimerkiksi kiinteiden investointien taso on edelleen alempana kuin ennen vuoden 2009 romahdusta.

Venäjän talouskasvu onkin erittäin herkkä epävarmalle globaalille kehitykselle, ja vuodelle 2012 annetut BKT:n kasvuennusteet vaihtelevat 2,3–4,2 %:n välillä. Uhkana on edelleen mahdollisesti jatkuva pääomapako, mikä on johtanut mm. Venäjän pankkisektorin likviditeettipulaan. Tämä puolestaan saattaa vaikeuttaa yritysten rahoituksen saantia investointeja tehtäessä. Samalla venäläisten luottamus pankkisektoriin on vajonnut erittäin alas, lukuun ottamatta suurimpia valtionpankkeja, mikä on ollut omiaan vahvistamaan valtion roolia paikallisella pankkisektorilla.

Venäläisittäin alhaisesta inflaatiosta huolimatta kansalaisten tulojen reaalikasvu on ollut hidasta. Palkkojen reaaliarvo romahti vuonna 2009 talouskriisin seurauksena, ja samaan aikaan eri toimialojen väliset palkkaerot ovat kaventuneet julkisen sektorin palkankorotusten myötä. Eläkeuudistuksen ansiosta eläkkeet kasvoivat vuosina 2008–2010 reaalisesti lähes 80 %, ja kuluvana vuonna tullaan toteuttamaan armeijan palkkareformi. Myös työllisyys on kehittynyt suotuisasti, ja arvioiden mukaan Venäjän työttömyysaste on noin 6,5 % eli lähes kaksi prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin kriisin aikana. Suopea työllisyyskehitys on samalla koventanut kilpailua osaavasta työvoimasta.

Viime vuoden budjetti toteutui lopulta hieman ylijäämäisenä (0,8 % BKT:stä) eli selvästi odotuksia paremmin. Budjetin tulopuolta kohensi öljyn hinnan pysyminen korkeana koko vuoden. Öljytulojen lisäksi työnantajien palkkakulujen perusteella määräytyvien sosiaalivakuutusmaksujen nousu kasvatti osaltaan valtion tuloja. Menopuolella lisääntyivät etenkin terveydenhuoltoon, tieinfrastruktuuriin, puolustukseen ja koulutukseen liittyvät menot. Eläkemenojen kasvu puolestaan pysähtyi kolme vuotta kestäneen rajun nousun jälkeen.

Venäjän ulkomaankaupan arvo nousi jo selvästi suuremmaksi kuin ennen kriisiä, mutta samalla riippuvuus energiaviennistä kasvoi lähes entiseen huippuunsa. Erilaisten polttoaine- ja energiatuotteiden osuus viennin arvosta oli peräti 68 %, joskin valtio tähtää jalostusarvon kasvattamiseen nostamalla vientitulleja esim. raskaalle polttoöljylle. Venäjän energiasektori on kärsinyt myös maakaasun vientiongelmista Valko-Venäjän ja Ukrainan kautta Eurooppaan erilaisten hintakiistojen vuoksi. Vaikka Kiina on noussut viime vuosina Saksan ohi Venäjän tärkeimmäksi kauppakumppaniksi, Venäjä on tiivistänyt yhteistyötään etenkin IVY-maiden kanssa helpottaakseen kauppaa näille tärkeille vientimarkkinoille.

Talousintegraatio on edennyt lisäksi monenvälisellä tasolla, kun vuosikausia käydyt neuvottelut Venäjän liittymisestä Maailman kauppajärjestöön saatiin joulukuussa päätökseen. Jäsenyys takaa siirtymäaikojen puitteissa ulkomaisille tuotteille Venäjällä saman kohtelun kuin paikallisille tuotteille, mikä tulee pidemmällä aikavälillä parantamaan myös suomalaisten yritysten kilpailuasetelmia. Tämä onkin hyvä uutinen suomalaisviejille, sillä Suomen vienti Venäjälle on talouskriisin jälkeen elpynyt melko hitaasti, kun tuonnin arvo puolestaan on ollut nopeassa kasvussa öljyn hinnan nousun vuoksi.

Hyvässä nosteessa olleesta öljynviennistä huolimatta Venäjän energiasektori kaipaa kipeästi investointeja, jotta vanhentuva kapasiteetti saataisiin uusittua. Maan johto haluaa kuitenkin pitää strategisen alan tiukasti ohjissaan, ja samalla ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on vähäistä Venäjän tunnetusti hankalan investointi-ilmapiirin vuoksi. Suorat ulkomaiset sijoitukset Venäjälle ovatkin pääasiassa veroparatiisien kautta kierrätettyä venäläistä pääomaa, ja kaiken kaikkiaan Venäjälle suuntautuu hyvin vähän todellisia ulkomaisia investointeja. Kansainvälisessä vertailussa Venäjä arvioitiin vastikään investointien riskisyydessä lähelle Pakistania.

Suomesta tehdyt investoinnit Venäjälle ovat kuitenkin olleet kasvussa. Suomalaisyritysten odotukset tälle ja ensi vuodelle ovat edelleen pääsääntöisesti positiivisia, vaikkakin talven vaalimellakat lisäsivät ajoittain epävarmuuden tunnelmia. Oman toiminnan odotetaan nyt kasvavan hieman aiempaa hitaammin.

Ulkomaisten investointien houkutteleminen onkin ollut viime vuosina yksi Venäjän johdon talouspolitiikan prioriteeteista. Venäjän tuoreen 2020-strategian päätavoitteita ovat raaka-aineriippuvuuden vähentäminen sekä siirtyminen jälkiteolliseen, palveluihin ja innovaatioihin perustuvaan talousmalliin. Lisäksi tarkoituksena on parantaa liiketoimintaympäristöä ja lisätä Venäjän investointikiinnostavuutta karsimalla sääntelyä ja tukiaisia, sekä houkutella maahan korkeasti koulutettua ja Venäjän työmarkkinoiden pullonkauloja helpottavaa työvoimaa.

Lisätietoja:
Johtaja, Prof. Riitta Kosonen, riitta.kosonen@aalto.fi ja tutkimuspäällikkö Erja Kettunen-Matilainen, erja.kettunen-matilainen@aalto.fi

CEMAT Liettuan talousnäkymät 1/2012 -raportti on julkaistu maaliskuussa 2012.
Raportin on tuottanut CEMATin tiimi Riitta Kosonen, Petri Järvikuona, Erja Kettunen ja Piia Heliste .

Kokonainen raportti on luettavissa osoitteessa:
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/lithuania/

Liettuan talouskasvu oli vuonna 2011 pitkälti viennin varassa, koska kotitalouksien ostovoima oli edelleen melko vaatimatonta. Talouskasvun suurimpana moottorina oli teollisuustuotanto, joka kasvoi yli 7 %, ja tulee arvioiden mukaan kasvamaan nopeasti myös tulevaisuudessa. Myös vähittäiskaupan alkuvuoden kasvuvauhti yllätti monet asiantuntijat, mutta taustalla oli mm. käytettyjen autojen kysyntäpiikki ennen IVY-alueella voimaan astuneita korkeampia tuontitulleja. Lisäksi Liettuan rakennussektori lähti nousuun muutaman todella vaikean vuoden jälkeen, vaikkakin rakentamisessa ollaan vielä kaukana alkuvuoden 2008 tasosta. Kiinteistömarkkinat ovat edelleen suhteellisen hiljaiset, ja esimerkiksi asuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa ovat noin 40 % alhaisemmat kuin ennätysvuonna 2007. Arvioiden mukaan pohja kiinteistömarkkinoilla on kuitenkin jo saavutettu.

Yritysten rahoitustilanne ja tuloksentekokyky paranivat viime vuonna merkittävästi, mikä vaikutti positiivisesti myös investointien lisääntymiseen. Maailmalta kantautuneet heikot uutiset ovat kuitenkin lisänneet yritysten varovaisuutta, minkä vuoksi kuluvana vuonna investointien kasvun oletetaan jäävän melko alhaiseksi. Yritysten rahoitustilannetta on huomattavasti parantanut pankkien lainanantokriteereiden helpottuminen. Lainoituksen määrä on kuitenkin kasvanut varsin maltillisesti ja on vielä erittäin kaukana vuoden 2007 lukemista, johtuen erityisesti yritysten ja kotitalouksien haluttomuudesta ottaa uutta velkaa epävarmuuden vallitessa.

Yksityisen kulutuksen kasvu yllätti viime vuonna lähes kaikki asiantuntijat, mutta sen taustalla on ennen kaikkea säästämisen vähentyminen, mikä toisaalta pienentää varsinkin kotitalouksien puskureita mahdollista uutta lamaa vastaan. Lisäksi maltilliset odotukset työllisyyden ja ansiotulojen kehityksestä sekä ennusteet maailmantalouden hidastumisesta pitävät huolen siitä, ettei yksityinen kulutus palautune vielä vähään aikaan kriisiä edeltäneelle tasolle.

Inflaatio on liettualaisten suurimpia huolia tällä hetkellä: erityisesti elintarvikkeiden ja asumisen kallistuminen ovat rasittaneet kuluttajia viime aikoina. Vuotuinen inflaatio on kuitenkin hieman laskenut päätyen joulukuussa 3,4 %:iin. Lämmitysenergian kallistuminen tulee lohkaisemaan yhä suuremman osan käytettävissä olevista tuloista ja vaikuttanee myös koko kansantalouden kasvuun, koska valtaosa energiatuloista valuu maan rajojen ulkopuolelle. Energiariippuvuus Venäjästä onkin koko Baltian alueen tärkeimpiä tulevaisuuden kysymyksiä. Myös aiemmin vaikeuksia kohdannut Visaginaksen ydinvoimalahanke on jälleen ollut myötätuulessa Fukushiman onnettomuudesta huolimatta, joskin suurin kysymys lienee rahoituksen järjestyminen.

Liettuan työttömyysaste kävi huipussaan 18 %:ssa keväällä 2010, mistä se on laskenut alle 14 %:iin vuoden 2011 lopulla. Pahimpia ongelmia ovat massiivinen nuorisotyöttömyys ja nousussa oleva pitkäaikaistyöttömyys. Lisäksi Liettuan heikot talousnäkymät ja alhainen palkkataso ajavat nuoria koulutettuja liettualaisia etsimään töitä ulkomailta, mikä on johtanut osaavan työvoiman saatavuusongelmiin Liettuassa toimivien yritysten näkökulmasta.

Maastamuutto, väestön vähentyminen ja ikääntyminen asettavatkin Liettuan tulevaisuuden talouskasvulle merkittäviä haasteita. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, maassa on tulevaisuudessa entistä enemmän sosiaaliturvaa tarvitsevia kansalaisia, kun vastaavasti veronmaksajien osuus varsinkin yksityisellä sektorilla vähenee entisestään maastamuuton vuoksi.

Liettualaisten ansiotulot nousivat viime vuonna jonkin verran, mutta suurin osa kasvusta muodostui tehtyjen työtuntien määrän kasvusta. Lisäksi inflaatio söi palkansaajien ostovoimaa, jolloin käytettävissä olevat reaalitulot vähenivät. Arvioiden mukaan kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kuitenkin nostamaan liettualaisten ansiota lähitulevaisuudessa, ja kuluvalle vuodelle ennustetaan jopa 5 % ansiotulojen kasvua. Valtion tavoitteena on myös nostaa minimipalkkoja, minkä arvioidaan aktivoivan pitkäaikaistyöttömiä työnhakuun.

Liettuan julkinen velka on kasvanut hälyttävää tahtia, ja oli alkuvuodesta 2011 jo lähes 40 % BKT:stä. Tästä huolimatta Liettua on edelleen yksi Euroopan vähiten velkaantuneita valtiota. Valtiontalouden suurin haaste onkin budjettivajeen alentaminen, ja toteutetut säästötoimenpiteet ovat pienentäneet vajetta jo huomattavasti. Hallituksen tavoitteena on kuroa vaje vuoden 2012 aikana alle Maastrichtin kynnysarvon (3 %), jolloin Liettua voisi liittyä Euroopan rahaliiton jäseneksi vuonna 2014. Arvioiden mukaan tavoite on kuitenkin liian optimistinen, ja eurojäsenyyden esteeksi saattavat muodostua myös esimerkiksi inflaation kiihtyminen tai vaihtotaseen vajeen kasvu.

Venäjä on edelleen Liettuan merkittävin kauppakumppani sekä viennissä että varsinkin tuonnissa. Liettuan ulkomaankauppa kasvoi viime vuonna nopeasti, mutta tuonnin kasvu oli erityisesti alkuvuonna viennin kasvua nopeampaa ja vaihtotaseen vaje lähti jälleen kasvuun. Jos vaje kasvaa edelleen, joutuvat päättäjät ennen pitkää aloittamaan toimenpiteitä vajeen taittamiseksi. Käytännössä vaihtoehtoina ovat joko litin kiinteästä eurokurssista luopuminen ja valuutan devalvaatio tai lisäsäästöjen toteuttaminen. Lähestyvät parlamenttivaalit asettavatkin poliitikot vaikeaan tilanteeseen tältä osin.

Ulkomaalaisten investointien kasvu oli viime vuonna suhteellisen vaimeaa verrattuna muutaman vuoden takaisiin lukuihin. Liettuan tieteellinen potentiaali ja korkean teknologian kasvu on saanut myös Yhdysvallat kiinnostumaan maasta, ja kesällä 2011 nähtiin hetkellinen piikki Liettuan viennissä Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltalaiset investoinnit Liettuassa ovat kuitenkin edelleen vähäisiä, vaikkakin ne saattavat lisääntyä merkittävästi lähivuosina entistä useamman toimijan, kuten NASAn, ollessa kiinnostuneita käynnistämään toimintaa Liettuassa. Osa analyytikoista pitää Liettuaa tällä hetkellä Baltian alueen houkuttelevimpana sijoituskohteena kansainvälisille yrityksille.

Viime vuonna Liettuassa ei myöskään nähty kovin suuria yksittäisiä suomalaisinvestointeja. Keväällä 2011 perustetun Suomalais-liettualaisen kauppakamarin tavoitteena onkin lisätä maiden välistä kauppaa ja kauppasuhteita. Suomalaisyritysten usko Liettuan tulevaisuuteen näyttää odottavan positiiviselta mm. eurokriisin ja maailmantalouden taantuman uhasta huolimatta. Liettuan kilpailukyky on parantunut selvästi edellisen laman jälkeen toteutetuilla toimenpiteillä, ja erään haastateltavan sanoin: ”Ei täällä paikallisella taivaalla ole mitään hirveän mustia pilviä, ehkä tuolla lännessä on paljon tummempia pilviä”.

Lisätietoja: Johtaja, Prof.Riitta Kosonen riitta.kosonen@aalto.fi ja projektipäällikkö Piia Heliste piia.heliste@aalto.fi

CEMAT Latvian talousnäkymät 1/2012 -raportti on julkaistu verkkosivustollemme.
Raportin on tuottanut CEMATin tiimi Riitta Kosonen, Piia Heliste, Otto Kupi, Sinikka Parviainen ja Mikko Hietikko.

Kokonainen raportti on luettavissa osoitteessa:
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/latvia/

Latvian bruttokansantuote (BKT) kääntyi vuonna 2010 kriisinaikaisen syöksyn jälkeen uudestaan kasvu-uralle. BKT oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä noin 5 prosentin kasvussa ja vuodelle 2012 ennustetaan 1-4 prosentin kasvua. BKT kasvoi vuonna 2011 lähinnä viennin vetämänä. Latvian vientiä tosin vaivaa sen hienoisesta piristymisestä huolimatta edelleen liiallinen painottuminen matalan jalostusarvon tuotteisiin, kuten puuhun ja perusmetalleihin. Lisäksi ongelmana on lähes 20 vuotta keskeytyksettä alijäämäisenä pysynyt kauppatase.

Tukea BKT:n kasvulle on tullut myös kaupan ja teollisuuden virkistymisestä. Jopa rakennussektori on piristymässä hiljalleen, vaikka sen tuotanto onkin edelleen kaukana kiinteistöbuumin aikaisesta tasostaan. Latvialaisten yritysten luottamus talouteen ei keskimäärin ole vielä kovin vahvaa. Latvialaisten kuluttajien luottamus tulevaan on sen sijaan vahvempaa kuin euroalueella keskimäärin, mikä heijastuu myös vähittäiskaupan ja palvelualan yritysten tulevaisuudenuskoon. Teollisuusyritysten luottamus on myös vähitellen palautumassa, mutta rakennusalalla lähitulevaisuus nähdään edelleen synkkänä.

Inflaatio oli Latviassa talousbuumin loppumetreillä pahimmillaan yli 15 prosentin vaiheilla, mutta romahti siitä talouskriisin synkimpinä hetkinä jopa deflaation puolelle. Vuoden 2011 aikana inflaatio oli hitaassa kasvussa, mutta vuoden 2012 alun aikana se on pysytellyt runsaassa 4 prosentissa.

Investoinnit kiinteään pääomaan ovat toipuneet kriisin aikaisesta romahduksesta, mutta ovat silti vielä matalalla tasolla. Talouskriisin aikana valtion osuus oli enimmillään lähes viidennes kaikista investoinneista. Latviaan tehtyjen suorien ulkomaisten investointien kanta ei sen sijaan ole kärsinyt kovin pahoin talouskriisistä.

Latvian valtiontaloutta on vakautettu varsin onnistuneesti rajuilla leikkauksilla, säästötoimenpiteillä ja veronkorotuksilla. Talous on edelleen alijäämäinen, mutta alijäämä on selvästi pienempi kuin IMF:n ja Euroopan komission kanssa sovitussa vakauttamisohjelmassa.

Latvian keskuspankin tammikuun 2012 talouskatsauksen mukaan todennäköisyys Latvian talouskasvun hidastumiselle on kuitenkin kasvanut viime aikoina. Monet euroalueen maat ovat joutuneet toteuttamaan aiemmin arveltua suurempia julkisen talouden vakauttamistoimia, mikä heikentää alueen lyhyen tähtäimen kasvunäkymiä. Latvian talouskasvun eräänä rajoitteena on myös vähäinen oma teollisuus, jota kaivattaisiin lisää erityisesti korkeamman jalostusasteen tuotteita tuottaville sektoreille. Latvian talouskehityksen vakavana uhkana on myös laajamittainen ja jo pitkään jatkunut maastamuutto, mikä aiheuttaa jo nyt työvoimapulaa monella alalla ja vie pohjaa kotimaiselta kysynnältä. Tiettyjen alojen työvoimapulasta huolimatta työttömyysaste on Latviassa edelleen korkea, noin 14 prosenttia. Palkkatasossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime aikoina.

Suomalaisyritysten näkemyksien mukaan talouskriisi on selkiyttänyt Latvian markkinoita. Talouskriisi ei ole aiheuttanut suuria ongelmia Latviassa toimiville suomalaisyrityksille, vaikka markkinaosuutta on saatettu hieman menettää ja taloudellisia tappioitakin kärsiä. Vuoden 2012 alkupuolesta odotettiin voivan tulla osin vaikeakin, mutta pahimmat ajat näyttäisivät olevan jo ohi. Vuosien 2009–2010 hiljaiselon jälkeen suomalaisyritysten investointiaktiivisuus kääntyi vuonna 2011 jo varovaiseen nousuun.

Lisätietoja: Johtaja, Prof.Riitta Kosonen riitta.kosonen@aalto.fi ja projektipäällikkö Piia Heliste piia.heliste@aalto.fi

Venäläisyritykset ovat kiinnostuneita Suomesta investointikohteena

Venäläisyritykset ovat enenevässä määrin kiinnostuneita Suomesta investointikohteena. Suomessa arvostetaan ennen kaikkea yritystoiminnan kannalta vakaata ja läpinäkyvää toimintaympäristöä. Tämän osoittaa CEMATissa juuri valmistunut selvitys, johon haastateltiin 19 Suomessa toimivan venäläistaustaisen yrityksen johtoa.

”Suomi on pienyrittäjän paratiisi”

Maantieteellinen läheisyys etenkin Pietariin tarjoaa hyvän pohjan venäläiseen kysyntään perustuvalle liiketoiminnalle, kuten matkailu-, kiinteistö- ja logistiikkapalveluille. ”Suomi on pienyrittäjän paratiisi” kiteytti CEMATin haastattelema venäläisyrittäjä, joka oli myynyt liiketoimintansa Moskovassa ja muuttanut matkailuyrittäjäksi Suomeen. Liiketoiminnan kehittämisen lisäksi venäläisyrittäjiä vetävät Suomeen henkilökohtaiset motiivit, kuten puhdas luonto ja turvallisuus perheen elämisen laatua parantavina tekijöinä.

Korkea kustannustaso ja pienet markkinat estävät isojen voittojen tekemistä

Pikavoittojen tekeminen on sen sijaan venäläisyritysten kokemusten mukaan Suomessa jokseenkin mahdotonta. Vakauden hintana ovat korkea verotus, markkinoiden pienuus ja korkea kulurakenne. ”Jos joku tulee Suomeen tekemään isoja rahoja, se on sama kuin menisi poimimaan vesimeloneita taigalle”, kärjisti toinen yrittäjä.

Toimintaympäristön miinuspuolet tekevät toisaalta Suomesta hyvän ”testilaboratorion” kansainvälisille markkinoille tähtääville venäläisyrityksille, jotka haluavat hioa liiketoimintaprosessejaan kuntoon vakaassa ja kilpaillussa toimintaympäristössä. Venäläisiä kiinnostaa myös suomalaisen korkean teknologian osaamisen hyödyntäminen ja pääsy EU-markkinoille Suomen kautta.

Yhteistyö toimii mutta kulttuurierojakin löytyy

Venäläisyritysten kokemukset Suomessa toimimisesta ovat pääsääntöisesti positiiviset. Viranomaistoiminnan läpinäkyvyyttä arvostetaan, joskin julkisen sektorin toimijat koetaan hieman etäisinä. Yhteistyö suomalaisyritysten kanssa sujuu myös ilman suurempia ongelmia, ja suurimmalla osalla yrityksistä on sekä suomalaisia että venäläisiä asiakkaita ja liikekumppaneita.

Haasteita yhteistyössä suomalaisyritysten kanssa aiheuttavat lähinnä erilainen aikakäsitys ja muut erot liiketoimintakulttuurissa. Varsinaisiin ennakkoluuloihin olivat törmänneet lähinnä kuluttajapalveluita tarjoavat venäläisyritykset. Toisaalta venäläisyritykset kokevat kynnyksen osallistua suomalaisten yrityselämän järjestöjen toimintaan korkeana. 

Työllistävätkö venäläisyritykset suomenkielisiä?

Venäläistaustaiset yritykset työllistävät pääasiassa venäjänkielisiä henkilöitä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että venäjän kielen osaaminen on välttämätöntä sekä venäläisten asiakkaiden kanssa toimittaessa että viestittäessä venäläisen emoyhtiön kanssa. Yritysten tähänastiset kokemukset suomalaisista työntekijöistä ovat kuitenkin myönteisiä, ja heitä uskotaan tulevan palkkalistoille enemmän suomenkielisen asiakaskunnan laajentuessa.

CEMATin ”Venäläisyritysten strategiset verkostot Suomessa” –tutkimushankkeessa tarkasteltiin Suomessa toimivien venäläisyritysten sidosryhmäsuhteita ja integroitumista suomalaiseen toiminta-ympäristöön. Tutkimuksen rahoitti Paulon säätiö ja siitä valmistuu englanninkielinen raportti kevään 2012 aikana.

Lisätietoa tutkimushankkeesta: Riitta Kosonen (riitta.kosonen@aalto.fi) ja Päivi Karhunen (paivi.karhunen@aalto.fi)

Prof. Riitta Kosonen (oikealla) ja panelistit Kuva: Ari Aalto

CEMATin johtaja prof. Riitta Kosonen johti paneelikeskustelua aiheesta ”Nainen johtajana Venäjällä ja Suomessa” Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2012.

Paneelissa naisjohtajuudesta ja naisista johtajina keskustelivat kokeneet Venäjä-toimijat toimitusjohtaja Maria Kuokkanen (Freight One Scandinavia Oy), viestintäjohtaja Kirsti Lehmusto (Helsingin yliopisto), International Business Director Kati Varhee (SEK & GREY) sekä tutkija Irina Jormanainen (Aalto-yliopisto).

Tilaisuuden järjesti Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin OVET-hanke osana Tiedekulman Uusi Venäjä –tapahtumakokonaisuutta.

Lisätietoa: Prof. Riitta Kosonen, riitta.kosonen@aalto.fi

CEMAT on tutkinut suomalaisyritysten toimintoja Kaakkois-Aasian maissa, erityisesti yritysten näkemyksiä ASEANin eli Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön (the Association of Southeast Asian Nations) talousintegraatiokehityksestä.

Tutkimuksessa kysyttiin, miten alueellinen yhdentyminen vaikuttaa yritysten liiketoimintaympäristöön mm. Malesiassa ja Singaporessa.

Yrityshaastattelujen perusteella selvitettiin suomalaisyritysten kokemuksia kaupan esteistä, AFTA -vapaakauppa-alueesta sekä markkinoiden todellisesta yhdentymisestä Kaakkois-Aasiassa.

Julkaisut:
Kettunen, E., Kosonen, R. & Penttilä, A. (2011)
Business Prospects in Integrating Markets? Experiences of Finnish Companies on Regional Economic Integration in Asean and the Baltic Sea Region
CEMAT Papers 2/2011.

Kettunen, E. (painossa)
Challenges and opportunities of firms in integrating ASEAN.
Proceedings of the International Symposium 2011 “Economic Crisis in Europe: Perspectives from Japan”. Kansai University Japan-EU Research Center Report 1/2012.

Lisätietoa: Englanninkielinen tiedote

Hankkeessa kootaan teknologiayrittäjien menestystarinoita

Mistä on hyvät teknologiayrittäjät tehty? Tähän kysymykseen vastaa Pietarin Eurooppalaisen yliopiston koordinoima tutkimushanke, jossa kootaan teknologiayrittäjien menestystarinoita neljässä maassa.

CEMAT on hankkeen Suomen osiosta vastaava tutkimuspartneri. Hanke on merkittävä tutkimuksellinen avaus, sillä se on ensimmäisiä venäläisrahoitteisia vertailevia tutkimuksia yhteiskuntatieteiden alalla. Hankkeen rahoittaa Venäjän valtiollinen nanoteknologian kehitysyhtiö RUSNANO.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia teknologiayrittäjyys eri kulttuureissa edellyttää ja mikä on paikallisen innovaatiojärjestelmän rooli yrittäjyyden edistäjänä tai jarruttajana.

Maakohtaisen analyysin lisäksi Venäjällä jalkaudutaan aluetasolle toteuttamalla tutkimus neljässä kulttuurisesti, maantieteellisesti ja talouden rakenteiden osalta erilaisessa kaupungissa (Pietari, Kazan, Novosibirsk ja Tomsk).

Tutkimuksen aineistonkeruu toteutetaan kevään 2012 aikana ja se valmistuu kesän aikana. Hankkeen tuloksia esitellään loppuseminaarissa Pietarissa syyskuussa 2012. CEMAT tulee lisäksi järjestämään suomalaisyleisölle suunnatun tilaisuuden hankkeen tuloksista syksyn aikana.

Lisätietoja:
Johtaja, professori Riitta Kosonen ja tutkimuspäällikkö Päivi Karhunen, etunimi.sukunimi@aalto.fi

Venäjä ja Kiina ovat kehittyviä talouksia, joissa yrityksen toimintaympäristö poikkeaa monin tavoin suomalaisesta. Esimerkiksi korruptio ja raskas byrokratia hankaloittavat liiketoimintaa ja voivat pahimmillaan vaarantaa yrityksen turvallisuuden. Uhkan yritystoiminnalle saattavat aiheuttaa myös paikallisten yritysten läpinäkyvyyden puute, saatavilla olevan tiedon epäluotettavuus, sopimusrikkomukset sekä säädösten jatkuva muuttuminen. Viime vuosina liiketoiminnan riskit ovat Venäjällä ja Kiinassa siirtyneet ulkoisista riskeistä yritysten sisäisten turvallisuusuhkien, kuten varojen väärinkäytön ja tietovuotojen suuntaan.

Yritysten kohtaamista turvallisuusriskeistä keskusteltiin CEMATin järjestämässä Liiketoiminnan turvallisuus Venäjällä ja Kiinassa -seminaarissa 14.12.2011 Palacessa. Seminaari keräsi Palacen konferenssisalin täyteen kiinnostuneita osallistujia keskustelemaan asiantuntijapaneelin johdolla liiketoiminnan turvallisuuteen liittyvistä haasteista ja ratkaisuista. Seminaarissa julkistettiin myös tutkimusprojektin loppuraportti.

CEMATin johtaja, professori Riitta Kosonen taustoitti turvallisuusriskien kenttää hankkeen tutkimusaineiston perusteella. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä suurten että pk-yritysten kokemuksia turvallisuusriskeistä ja niihin varautumiskeinoista. Yli sata haastateltua suomalaisyritystä oli kohdannut sekä ulkoisia että sisäisiä uhkia, kuten IPR-loukkauksia, korruptiovaateita ja rikollisuutta. Lisäksi niillä oli kokemuksia yrityskaappauksista, tietomurroista ja urkinnasta. Monenlaisia riskejä liittyi myös paikalliseen työkulttuuriin, yritysviestintään ja viranomaistoimintaan. Riskitilanteita pyrittiin ennaltaehkäisemään monin tavoin, kuten huolehtimalla tietoturvasta, käyttämällä asiantuntijoita sopimusten laadinnassa sekä valvomalla toimintoja tiiviimmin kuin Suomessa. Ongelmatilanteissa yritykset ovat peränneet oikeuksiaan suoraan sopimuksen rikkojalta ja tarvittaessa oikeusteitse.

Hyvä johtaminen ja avoimuus ratkaisuna lahjontavaateisiin

Korruptio on erityisen haastava turvallisuusriski julkisen sektorin kanssa toimittaessa. Se on lisääntynyt ja systematisoitunut, ja näkyy yritysten arkipäivässä sekä Venäjällä että Kiinassa. Kososen mukaan tahtotila korruption kitkemiseksi on olemassa, mutta kamppailu on vielä tehotonta. Suomen Moskovan suurlähetystön ministerineuvos Marja Liivala totesi, että Venäjällä lahjonnasta kärsivät tällä hetkellä sekä kotimaiset että ulkomaiset yritykset. Ilmiö on levinnyt laajalle yhteiskuntaan koululaitosta, terveydenhuoltoa ja armeijaa myöten.

Panelistit kuitenkin arvelivat, että Venäjän tuleva WTO-jäsenyys voisi lievittää maan korruptio-ongelmaa. Yrityksillä on jo nykyään erilaisia keinoja torjua lahjontavaateita, kuten hyvä johtaminen sekä avoimuus tiedottamisessa ja viranomaissuhteissa. Suomalaiset kieltäytyvät korruptiosta, ja oma selusta pidetään mahdollisimman puhtaana. Konsun toimitusjohtaja Pirjo Karhu painotti, että Venäjällä suomalaisyrityksen kannattaa pitää omistus ja päätöksenteko omissa käsissään ja toiminta läpinäkyvänä.

Sama koskee suomalaisyritysten kokemuksia Kiinassa. Pitkään Finpron Aasian-toimintoja johtanut Ilpo Kaislaniemi, ex Vice President, Development Asia, korosti hyviä viranomaissuhteita ja niiden hoitamista avoimesti ja läpinäkyvästi.

Taustatarkastusten, ennakoinnin ja sopimusten merkitys

Kiina ja Venäjä ovat kehittyviä talouksia, joissa yrityspopulaatio on vielä nuorta. Koska yrityssektorin toiminta ei ole läpinäkyvää, ilman paikallisia verkostoja suomalaisyritysten on vaikea löytää hyvä paikallinen partneri tai luotettava avaintyöntekijä. Esimerkiksi Venäjällä on taustatarkastuksiin erikoistuneita yrityksiä, joilta voi ostaa taustatietopalveluja. Epävirallisten tahojen käyttämisessä yritykset ovat kuitenkin varovaisia, jotta eivät tule käyttäneeksi lainvastaisia keinoja, totesi erikoistutkija Timo Valtonen Suojelupoliisista.

Lait sinänsä ovat Venäjällä kunnossa, mutta ongelmia voi tulla niiden toimeenpanossa. Viranomaiset saattavat olla puolueellisia paikallisten yritysten hyväksi sekä Venäjällä että Kiinassa. Panelistien mukaan suomalaisyritysten pitäisi arvioida realistisesti kohdemaassa toimimisen riskit ja oman yrityksen riskinkantokyky. Jos yrityksellä ei ole varaa valvoa toimintaa tai käyttää asiantuntijoita, kuten kirjanpitäjää, lakimiestä ja tulkkia, esimerkiksi Venäjälle ei kannata mennä lainkaan.

Kiinassa puolestaan paikalliset kumppanit saattavat pitää tehtyä sopimusta vain ”raamina”, jota voidaan muokata tilanteen muuttuessa. Jotta sopimusrikkomuksilta vältyttäisiin, monet suomalaisyritykset palkkaavat hyvän lakimiehen ja huolehtivat, että kaikki yritykselle tärkeät asiat mainitaan sopimuksessa. Vaikka tilanne on tässä suhteessa parantunut aiempaan verrattuna, liiketoiminnassa on edelleen hyvä muistaa vanha brezhneviläinen sanonta: "luottamus hyvä, kontrolli parempi". Kiinassa pitkään toiminut Pertti Värtö, nykyisin Ecolution Oy:n hallituksen puheenjohtaja, suositteli että etenkin pienyritykset käyttäisivät ennakkomaksuja Kiinaan myytäessä; jos asiakkaalle antaa luottoa, alkavat myös ongelmat.

Mikäli paikallinen kumppani ei pidä kiinni sopimuksesta - esimerkiksi alihankkija toimittaakin sovittua huonompaa tavaraa tai asiakas ei maksa tuotteita - voi sopimuksen täytäntöönpanoa hakea oikeusteitse. Panelistien mielestä Venäjällä kannattaa nykyään viedä oikeuteen ainakin veroasiat ja asiakasmaksurästit. Muuten oikeudenkäynnit ovat usein kalliita ja hitaita. Lisäksi ja riskinä ovat oikeusistuimen puolueellisuus paikallisen kiistakumppanin hyväksi ja tuomion täytäntöönpanon puuttuminen.

Venäjällä yritykset ovat joutuneet myös liiketoiminnan kaappausten kohteeksi. Paikalliset kumppanit ovat saattaneet käynnistää rinnakkaisbisneksen varsinaisen liiketoiminnan oheen tai kaapata asiakaskunnan käyttämällä suomalaisyrityksen nimeä. Lisäksi paikallinen yritysjohto on voinut vallata liiketoiminnan ja siirtää - paperilla laillisesti - omaisuuden pois suomalaisyritykseltä. Ehkäistäkseen kaappauksia suomalaiset ovat lisänneet yrityksensä valvontaa olemalla enemmän läsnä, säilyttämällä asiakasrekisterinsä turvallisesti ja huolehtimalla yrityksen sisäisestä turvallisuudesta. Myös suomalaiset viranomaiset, kuten suurlähetystön yhteydessä toimivat poliisiyhdysmiehet, ovat kiinnostuneita yritysten ongelmista ja voivat auttaa omien viranomaissuhteidensa kautta.

Suojaaminen ja tiedon pilkkominen aseina kopiointia vastaan

Kiinan erityisongelmia ovat kopiointi ja muu immateriaalioikeuksien (IPR) rikkominen. Kiinalaiskilpailijat, -työntekijät ja -alihankkijat kopioivat yritysten nettisivuja, esitemateriaaleja ja tuotteita, lähinnä niiden ulkonäön. Tuotteiden sisältö tai toiminnallisuus on ollut vaikeampi kopioida, jolloin suomalaisyritysten ongelmaksi ovat nousseet huonolaatuisten kopiotuotteiden leviäminen markkinoille ja tätä seuraava maineenmenetys. Kopiointiin törmää kaikkialla Kiinassa, ja esimerkiksi viranomaisille toimitetut lisenssidokumentit voivat vuotaa paikallisille kilpailijoille.

Suomalaisyritykset ovat pyrkineet ennaltaehkäisemään kopiointia monin tavoin: tuotemerkit on rekisteröity, tuotteet patentoitu ja tuotekehitys pidetty nopeana. Lisäksi alihankinta on pilkottu osiin kokonaiskuvan salaamiseksi yksittäisiltä alihankkijoilta, ja viranomaistahoille luovutettaviin teknisiin suunnitelmiin on lisätty tarkoituksellisia pikkuvirheitä. Myös yrityksen tietoturva pyritään pitämään kunnossa eikä tarpeetonta tietoa jaeta edes henkilöstölle.
Panelistit arvioivat, että Kiinan lainsäädäntö turvaa yritysten IPR-oikeudet hyvin ja että maa on menossa kohti länsimaista järjestelmää. Tilanteen arveltiin helpottuvan jatkossa, kun kiinalaisten keskinäiset kopiointiriidat lisääntyvät ja myös paikalliset yritykset alkavat kaivata immateriaalioikeuksien suojaa.

Hankkeen tutkimusraportti:
Kosonen, R (2011)
Liiketoiminnan turvallisuus Venäjällä ja Kiinassa
Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA+TALOUS 11/2011

Lisätietoja:
Johtaja, professori Riitta Kosonen, CEMAT, etunimi.sukunimi@aalto.fi

Viimeisen parin vuoden aikana Kiinan pitkäaikainen talouskasvu on huipentunut näyttävästi nousuna maailman suurimmaksi teollisuustuottajaksi ja maailman 2. suurimmaksi taloudeksi. Kiinan massiivinen elvytyspaketti auttoi sen yli parin vuoden takaisesta globaalista talouskriisistä, minkä seurauksena päättäjät joutuivat myöhemmin kiristämään etenkin rahapolitiikkaa hillitäkseen elvytyksen aiheuttamaa ylikuumenemista.

Kiinan kotimarkkinoiden kehitystä ovat vuonna 2011 sävyttäneet ruoan hinnan nousu, kiinteistökuplan paisuminen sekä yleinen palkkatason nopea nousu, jota on vauhditettu minimipalkkojen näkyvillä korotuksilla. Kuluttajahintojen pahin kasvuvauhti näytti taittuneen kesällä, mutta inflaatio oli edelleen selvästi yli hallituksen asettaman tavoitteen, ja oli nopeampaa maaseudulla kuin kaupungeissa. Elintarvikkeet kallistuivat yli 12 % osaltaan Kiinan riisintuotantoalueita koetelleen ankaran kuivuuden vuoksi. Kasvava kiinteistökupla näkyi niin asuntojen kuin liiketilojen hintojen rajuna nousuna, mikä oli pitkälti spekulatiivista. Loppuvuodesta talouden heikentyneet näkymät alkoivat kuitenkin heijastua myös kiinteistöjen hintoihin, ja useat isot kiinalaiset rakennuttajat kertoivat myyntivolyymien heikkenemisestä. Samaan aikaan palkkojen kasvu on jatkunut nopeana, eikä edes talouskriisillä näyttänyt olleen suurta vaikutusta palkkakustannuksiin. Kiinan päättäjien pitkäaikaisena pyrkimyksenä on nostaa kansalaisten tulotasoa, ja minimipalkkojen korotukset ovat olleet monin paikoin 15 %:n luokkaa. Seuraavan viisivuotiskauden tavoitteiden mukaan palkkataso tulisi nousemaan noin 40 % ja minimipalkat 100 %. Samalla tuloverouudistuksen myötä pyritään kasvattamaan yksityistä kulutusta.

Kiinteistökuplan lisäksi Kiinan talouden suurimpia uhkia ovat aluehallintojen nopeasti kasvanut velka, pk-yritysten rahoitusvaikeudet sekä näiden taustalla olevat Kiinan talousmallin haasteet yhdistettynä suurimpien vientimarkkinoiden talousongelmiin. Osana elvytyspakettia Kiinan keskushallinto velvoitti aluehallinnot investoimaan mm. infrastruktuurihankkeisiin, mikä on johtanut näiden nopeaan velkaantumiseen. Samalla Kiinan tuloverouudistus pienentää valtion verotuloja, ja kun myös valtionyhtiöiden velat ovat kasvussa, joidenkin arvioiden mukaan Kiinan valtion kokonaisvelka nousee jopa 150 %:iin BKT:sta. Koska Kiinan talousmallissa pankkeja kannustetaan keskittämään lainanantonsa suurille valtionyhtiöille, pienyritykset ovat jääneet kamppailemaan yksin rahoituksensa kanssa. Tämä on luonut sääntelyn ulottumattomissa toimivan varjopankkisektorin, johon pk-yritykset ovat tukeutuneet. Ilmiö on ollut erityisen näkyvä Wenzhoussa, Kiinan talouskasvun perinteisessä mallikaupungissa, joka on nyttemmin tullut tunnetuksi keinottelun ja varjopankkitoiminnan keskuksena.

Paikallisista ongelmista huolimatta Kiinan teollisuustuotanto kasvoi edelleen nopeasti, joskin suurimmissa kaupungeissa kasvu oli hieman hitaampaa kuin muilla alueilla. Nopeimmin tuotanto laajeni mm. puunjalostuksessa, koneiden ja sähkölaitteiden valmistuksessa sekä IT-teollisuudessa. Suomalaisyritykset näkivät kasvumahdollisuuksia etenkin ympäristöteknologian erikoislaitteiden kysynnässä. Sen sijaan tekstiiliteollisuuden kasvu hidastui selvästi, minkä taustalla oli etenkin puuvillan maailmanmarkkinahinnan ennätysmäinen 170 %:n hinnannousu kevääseen 2011 mennessä. Myös vähittäiskauppa kasvoi edelleen nopeasti, mutta monien tuotteiden kohdalla (elintarvikkeet, polttoaineet, jalometallit ja korut) kyse oli myös hintojen rajusta noususta. Sen sijaan autojen myynnin kasvu hiipui selvästi aiempaan nähden.

Kiinan ulkomaankauppa on ollut edelleen nousujohteista vuoden 2008 rajun notkahduksen jälkeen. Tammi-syyskuussa 2011 Kiinan vienti kasvoi mm. joihinkin ASEAN-maihin, Brasiliaan ja Venäjälle, ja vastaavasti tuonti kasvoi nopeasti etenkin Venäjältä, Kanadasta, Vietnamista ja Indonesiasta. Merkittävä muutos oli Japanin osuuden lasku kevään 2011 maanjäristyksen vuoksi, joka aiheutti toimitusongelmia japanilaisille yhtiöille. Maailmantalouden ongelmat näyttävät hidastaneen kysynnän kasvua Kiinan tärkeillä vientimarkkinoilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Suomen kauppa Kiinan kanssa kasvoi hitaammin kuin Suomen kokonaiskauppa. Suurin tavararyhmä Suomen tuonnissa Kiinasta ovat puhelin-, radio ja tv-laitteet, joiden osuus kuitenkin laski selvästi. Myös Suomen vienti Kiinaan kasvoi hitaammin kuin Suomen kokonaiskauppa mm. paperikonetoimitusten vähennyttyä. Sen sijaan turkisten vienti on kasvanut nopeasti, ja kokonaisuudessaan vuotien, nahkojen ja turkisten osuus Suomen viennistä Kiinaan on jo 8 %.

Kiinan vastaanottamat suorat ulkomaiset investoinnit olivat yhä korkealla tasolla ja moninkertaisia muihin BRIC-maihin verrattuna. Investointien virta Kiinaan kiihtyi vielä selvästi vuoden 2011 alussa ja oli jopa 30 %:n kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna. Myös suomalaisyritykset investoivat Kiinaan entistä enemmän: sijoitusten virta Suomesta Kiinaan oli vuonna 2010 noin 1,4 mrd. euroa eli kolmannes kaikista suomalaisista sijoituksista ulkomaille. Siten Kiina ohitti Ruotsin suurimpana suomalaisten sijoitusten vastaanottajamaana, mikä heijasteli yritysten positiivisia odotuksia Kiinan pitkän aikavälin talouskasvusta ja markkinapotentiaalista. Useat suomalaisyritykset julkistivat myös uusia investointi- tai laajentamissuunnitelmia Kiinassa.

Analyytikkojen keskuudessa on erilaisia näkemyksiä Kiinan tulevaisuudesta, ja maan voidaankin nähdä olevan ”kolmen tien haarassa”. Ensimmäinen on Kiinan nopea kasvu maailman suurimmaksi taloudeksi, mikä vaatisi monia rakenteellisia muutoksia. Toinen mahdollinen kehityskulku on kasvun hidastuminen ja Kiinan jääminen Meksikon kaltaiseksi keskitulon maaksi. Kolmas ja pessimistisin skenaario on Kiinan nykyisten talousongelmien kuten kiinteistökuplan ja aluetalouksien velkatilanteen kärjistyminen, mikä voisi koko talouteen levitessään romahduttaa maan nykyisen talousmallin. Tulevaisuus riippunee niin Kiinan hallinnon päätöksistä kuin maailmantalouden kehityksestäkin. Osa yrityksistä näkee taantumatilanteessa myös mahdollisuuden, ”jos on sotakassaa, lähteä hyökkäykseen ja ratsastaa voittoon.”

Kokonainen raportti on luettavissa osoitteessa:
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/china/

Lisätietoja: Johtaja, Prof.Riitta Kosonen riitta.kosonen@aalto.fi

Euroopan velkakriisin kärjistyminen vuoden 2011 loppua kohti on synkentänyt myös Venäjän talousnäkymiä, jotka vielä vuoden puolivälissä näyttivät lupaavilta öljyn hinnan ja sitä kautta vientitulojen pysytellessä korkealla. Talouskasvu alkoi kuitenkin hyytyä vuoden 2011 loppupuolella, mikä selittyi pitkälti investointien kasvun hidastumisella. Tämä on seurausta sekä teollisuuden heikentyneestä kysyntätilanteesta että huonosta investointi-ilmapiiristä, joka on saanut etenkin venäläisen rahan siirtymään ulkomaille. Pääoman ulosvirtaaminen Venäjältä jatkui kautta vuoden 2011 ja joulukuisia duuman vaaleja seuranneiden mielenosoitusten aiheuttama poliittinen epävarmuus kiihdytti sitä entisestään. Epävarmuus tulee jatkumaan ainakin maaliskuun 2012 presidentinvaaleihin asti, vaikka pääministeri Putinin valinta presidentiksi näyttää edelleen jokseenkin varmalta protestimielialasta huolimatta.

Investointien vähäisyys on iskenyt etenkin venäläisten teollisuusyritysten kysyntään. Venäjän tehdasteollisuuden tuotannon kasvu alkoi hidastua vuoden 2011 loppua kohti ja tehdasteollisuuden luottamusindeksi lähti laskuun. Vähäinen investointikysyntä näyttää suuntautuvan pääasiassa tuontitavaroihin, sillä koneiden ja laitteiden tuonti Venäjälle kasvoi vahvasti vuonna 2011. Tämä näkyi myös Suomen Venäjän-viennin hyvinä kasvulukuina.

Palvelusektorilla ja vähittäiskaupassa kasvua ovat ylläpitäneet venäläiskuluttajat, joiden tulevaisuudenusko on edelleen vahva. Työttömyyden aleneminen, nousujohteinen palkkakehitys ja inflaation hidastuminen ovat omalta osaltaan tukeneet kulutuskysyntää. Rakentamista ovat puolestaan vauhdittaneet elpyneet lainamarkkinat. Kulutuskysynnästä toivotaankin Venäjän tulevan talouskasvun veturia öljyn hinnoista riippuvaisen viennin tilalle. Maailmantalouden epävarmuuden ennustetaan vääjäämättä laskevan öljyn hintaa lähitulevaisuudessa.

Lisääntynyt epävarmuus Venäjän taloudessa heijastuu myös suomalaisyritysten näkemyksiin. Vuosi 2011 oli kokonaisuudessaan positiivinen, mutta loppuvuoden kehitys oli ennakoitua heikompi. Seuraavan puolen vuoden kasvuodotukset kääntyivät syksyllä 2011 laskuun ensi kertaa sitten kriisin puhkeamisen syksyllä 2008. Epävarmuus on heijastunut myös suomalaisyritysten investointeihin. Käynnistettyjä investointihankkeita viedään eteenpäin, mutta uusien investointien suhteen ollaan odottavalla kannalla. Toisaalta suomalaisyritykset muistuttavat olevansa Venäjällä pitkällä tähtäimellä, joten talouden heilahteluihin suhtaudutaan pääosin rauhallisesti.

Vuoden 2011 lopun positiivinen uutinen oli lähes 20 vuotta kestäneiden Venäjän jäsenyysneuvotteluiden Maailman kauppajärjestö WTO:ssa loppuunsaattaminen. Mikäli Venäjän duuma ratifioi liittymissopimuksen vuoden 2012 kesäkuun puoliväliin mennessä, se astuu voimaan jo vuoden 2012 puolella. Suomalaisyrityksille ja Suomen viennille jäsenyys on hyvä uutinen, joskin sen vaikutukset näkyvät vasta pitkällä tähtäimellä Venäjälle annettujen pitkien siirtymäaikojen vuoksi. Suorien vaikutusten, kuten tullien pienenemisen, lisäksi jäsenyyden toivotaan yleisesti parantavan Venäjän heikkoa investointi-ilmapiiriä.

Kokonainen raportti on luettavissa osoitteessa:
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/russia/

Lisätietoja: Johtaja, Prof.Riitta Kosonen riitta.kosonen@aalto.fi

Vuoden 2011 alkupuoliskon talouskehitys Pietarissa oli melko tasaista. Kaupungin yritysten liikevaihto kasvoi nimellisesti viidenneksellä. Teollisuustuotannossa, viestintäalalla sekä vähittäiskaupassa rekisteröitiin kohtalaista kasvua, kun taas rakennussektorilla koettiin huomattava pudotus aktiviteetissa. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla palvelumaksujen tuntuva nousu vaikutti negatiivisesti kaupungin talouskehitykseen. Maksuja korotettiin alkuvuodesta sähkön, lämmön ja pakollisten sosiaalimaksujen osalta.

Taloudellinen elpyminen Leningradin alueella jatkui. Teollisuustuotannon ja vähittäiskaupan kasvu oli vankkaa ja viennin nousu erityisen voimakas. Tästä on pitkälti kiittäminen alueen talouden monipuolisuutta, Pietarin kaupungin läheisyyttä ja öljyn korkeaa hintaa. Alueen investoinneissa on kuitenkin nähtävissä mahdollisia kielteisiä heijastumia koko maailman taloudellisesta epävarmuudesta. Ulkomaiset investoinnit ovat vähentyneet merkittävästi ja tämä koskee sekä lainoja että suoria investointeja. Lisäksi ulkomaisten investointien ulosvirtaus alueelta on voimistunut.

Palattuaan kasvu-uralle vuonna 2010 Karjalan talous jatkoi kasvuaan vuoden 2011 alkupuoliskolla mutta talousindikaattorien kehitys oli jähmeää mm. teollisuustuotannon, rakennusalan ja tulotason osalta. Viennin kasvu puolestaan nojasi hyvin vahvasti korkeisiin raaka-ainehintoihin globaaleilla markkinoilla. Positiivisia kehityskulkuja puolestaan oli rahdin määrän, vähittäiskaupan ja yritysten voittojen kasvu sekä koti- että ulkomaisten investointien vahva vire. Vuonna 2010
Karjalan talouden suurin uutinen oli pitkäaikaisen aluekuvernöörin Katanandovin ero. Tällä hetkellä uusi kuvernööri Andrei Nelidov näyttäisi laittavan enemmän painoarvoa alueen turismin kehittämiseen kuin teollisuuspohjan uudistamiseen. Tulevaisuus näyttää, onko tämä uusi politiikkasuuntaus menestyksekäs.

Murmanskin alue näytti vuonna 2010 olevan toipumassa vuosien 2008 – 2009 maailmalaajuisen talouskriisin negatiivisista vaikutuksista muttavuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla oli kuitenkin nähtävissä merkkejä siitä, että elpyminen saattoi jäädä lyhytaikaiseksi. Vaikuttaa entistä selvemmin siltä, että alueen taloudellisen kehityksen saaminen uudelle kasvu-uralle vaatii merkittäviä investointeja energia-, raaka-aine- ja kuljetussektoreille. Tilanne on ollut samanlainen jo useampien vuosien ajan, mutta myönteisenä merkkinä voidaan pitää sitä, että suurinvestoinnit ovat jatkuvista lykkäyksistä huolimatta kuitenkin edenneet lähemmäksi toteutusvaihetta. Maailmanlaajuisen talouskriisin uusiutuessa toimeenpano kuitenkin siirtyisi taas vähintään muutaman vuoden eteenpäin.

Raportit ovat luettavissa osoitteessa:

Pietarin kaupunki http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/economicmonitoring/reports/saintpetersburg/

Leningradin alue
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/economicmonitoring/reports/leningrad/

Karjalan tasavalta
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/economicmonitoring/reports/karelia/

Murmanskin alue
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/economicmonitoring/reports/murmansk/

Lisätietoja: Johtaja, Prof.Riitta Kosonen riitta.kosonen@aalto.fi

Suomen ja Venäjän välisen tiede- ja teknologiakomission Yhteiskuntatieteiden työryhmän vuosittainen syysseminaari järjestettiin Moskovassa 27.10.2011 samanaikaisesti Finnish Business in Moscow -päivien kanssa. Seminaarissa käsiteltiin Venäjän innovaatiopolitiikkaa sekä keskusteltiin siitä, miten innovaatiopolitiikka ja toimintaympäristö näyttäytyvät Venäjällä. Lisäksi seminaarissa pohdittiin, mikä on mahdollisesti suomalaisyritysten merkitys venäläisessä innovaatiotoiminnassa ja toimintaympäristön kehittymisessä.

Tervehdyspuheenvuoron seminaarissa esittivät työryhmän Suomen puolen puheenjohtaja Prof. Riitta Kosonen, Venäjän tiedeakatemian varapuheenjohtaja Akateemikko A. Nekipelov sekä suurlähettiläs Matti Anttonen Suomen Moskovan suurlähetystöstä. Lisäksi seminaarissa puhuivat Prof. Kari Liuhto (Director, Centrum Balticum Foundation), Sergey Balandin (General Chair of FRUCT), Tapani Ryhänen (Director and Head of Eurolab, Nokia Research Center), Vladimir Ivanov (Deputy Scientific Secretary of RAS Presidium), Natalia Ivanova (Deputy Director, Institute of World Economy and International Relations of RAS), Nikolay Komkov (Head of the Laboratory of Governance of Scientific and Technological Development, Institute of Economic Forecasting of RAS), Elena Lenchuk (Head of the Centre for Innovation Economy, Institute of Economics of RAS) sekä Erkki Kaukonen (Research Director, Research Unit for Science, Technology and Innovation Studies, University of Tampere).

Seminaarin järjestivät yhteistyössä Suomen Akatemian rahoittama Suomen ja Venäjän välisen työryhmän Yhteiskuntatieteiden työryhmä sekä Venäjän tiedeakatemia.

Lisätietoa seminaarista (mm. seminaariesitykset): http://www.issras.ru/seminar_2011/programme.php

Lisätietoa: Prof. Riitta Kosonen riitta.kosonen@aalto.fi

		Vasemmalta Matti Anttonen, Riitta Kosonen ja A. Nekipelov (kuva: Kirill Nikitin)
		Seminaarin yleisö (kuva: Kirill Nikitin)
		Kari Liuhto (kuva: Kirill Nikitin)
		Erkki Kaukonen (kuva: Kirill Nikitin)
		Tapani Ryhänen (kuva: Kirill Nikitin)
		Sergey Balandin (kuva: Kirill Nikitin)
		A.Nekipelov ja Riitta Kosonen (kuva: Niina Saloranta)

Suomen Akatemia ja Venäjän humanististen tieteiden rahasto ovat myöntäneet rahoituksen CEMATin ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen Taloustieteen instituutin kolmivuotiselle yhteishankkeelle, jossa tutkitaan sääolojen vaikutusta Venäjän aluetalouksiin.

Hankkeen tavoitteena on analysoida alueellisten talousindikaattoreiden pohjalta, miten eri sääolot heijastuvat aluetalouksiin lyhyellä aikavälillä. Hankkeen painopisteenä on sääoloista suoraan riippuvainen maataloustuotanto, jolla on sekä välitön tulovaikutus maatalousvaltaisten alueiden talouteen että välillinen vaikutus kuluttajahintainflaatioon ja tätä kautta elintasoon alueilla.

Tutkimuksessa kootun empiirisen tiedon avulla mallinnetaan sääolojen vaikutusta alueiden talouskehitykseen pitkällä aikavälillä yhdistämällä se eri tyyppisiin ilmastoennusteskenaarioihin. Lisäksi toteutetaan sääoloiltaan eri tyyppisillä Venäjän alueilla tapaustutkimukset, joiden avulla paneudutaan sääolojen huomioimiseen aluetason päätöksenteossa.

Lisätietoja: Johtaja, Prof.Riitta Kosonen riitta.kosonen@aalto.fi

RBGC Russian tavoitteita tukee tiivis partnerikonsortio, joka koostuu CEMATista, Helsingin kaupungista, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksiköstä, Pietarin valtiollisesta liikenneyliopistosta, venäläisestä ILOT-logistiikan kehityskeskuksesta sekä saksalaisesta VBB:stä, joka vastaa Berliini-Brandenburgin alueen julkisesta liikenteestä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 617 000 EUR ja se käynnistyy 2011-2012 vaihteessa.

RBGC Russian aktiviteetit kohdistuvat liikenteellisiin pullonkauloihin matkustaja- ja rahtiliikenteessä Pohjoisen Ulottuvuuden yhteistyömaiden sekä muun Itämeren alueen välillä. Hanke jakautuu neljään pääteemaan:

1. Sidosryhmätutkimus julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden keskuudessa
2. Matkustajaliikenteen pilotti: Virtuaalisen reittiopaspalvelun lanseeraaminen Pietariin, joka linkittyy Itämeren alueen muihin reittiopaspalveluihin
3. Rahtiliikenteen pilotti: Tehokkaat logistiikkaverkostot Luoteis-Venäjällä
4. Rail Baltica Growth Corridor –strategian vahvistaminen Pietarin kaupungin RB Growth Corridor mietinnöllä

Lisätietoa:

Projektipäällikkö
Malla Paajanen
malla.paajanen(at)aalto.fi
+358 50 366 7391

CEMAT on tutkimuskumppanina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen koordinoimassa CREAENT-hankkeessa, jonka tavoitteena kehittää  luovien alojen yrittäjyyskoulutuksen ja verkottumisen toimintamalleja Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian korkeakouluille. Hankkeen tutkimusosion tulokset on julkaistu kahtena Aalto-yliopiston julkaisusarjan raporttina.
 
Raportti  ”Perceptions of entrepreneurship among future creative professionals – results of a survey for University Students in Finland, Estonia and Latvia” tarkastelee luovien alan opiskelijoiden näkökulmia yrittäjyyteen. Suomen, Viron ja Latvian korkeakouluopiskelijoille suunnatun kyselytutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja ymmärrystä siitä, miten opiskelijat kokevat luovien alojen yrittäjyyden uravaihtoehtona, miten he arvioivat yrittäjävalmiuksiaan ja millaiseksi he kokevat yliopistojen tarjoaman yrittäjyyskoulutuksen.
 
Raportissa ”Creative entrepreneurs’ perceptions about entrepreneurial education” paneudutaan luovien alojen yrittäjien näkemyksiin omista yrittäjyyteen liittyvistä koulutus- ja tukitarpeistaan sekä olemassa olevan koulutustarjonnan vastaavuudesta näihin tarpeisiin. Lisäksi kartoitettiin yritysten toiveita koulutuksen sisällön, menetelmien ja muodon suhteen. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 74 yrittäjää Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa.
 
Sähköiset versiot raporteista ovat saatavilla Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kirjaston sivuilla:

Perceptions of entrepreneurship among future creative professionals – results of a survey for University Students in Finland, Estonia and Latvia

Creative entrepreneurs’ perceptions about entrepreneurial education
 
CREAENT (Creative Entrepreneurship Network) -projekti tarjoaa yliopistoille välineitä edistää entistä tehokkaammin opiskelijoiden yrittäjähenkisyyttä ja tukea innovatiivisten luovien alan yritysten kasvua ja kehitystä. Hanketta rahoittavat Central Baltic Interreg IV A Programme 2007–2013, Euroopan aluekehitysrahasto ja Varsinais-Suomen liitto ja sitä koordinoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Hankkeen partnereita ovat Tallinnan teknillinen yliopisto, Tarton yliopisto sekä Tukholman kauppakorkeakoulun Riian yksikkö Latviassa. Kolmivuotinen hanke käynnistyi marraskuussa 2009 ja se päättyy lokakuussa 2012.
 
 
Hankkeen internet-sivut: http://www.pyk.hkkk.fi/creaent/
Lisätietoa julkaisuista:  Luovien alojen yrittäjyys vahvassa kasvussa Suomessa ja Baltian maissa

Lisätietoa: Päivi Karhunen paivi.karhunen@aalto.fi

CEMATin tiimi Riitta Kosonen, Erja Kettunen-Matilainen, Malla Paajanen ja Piia Heliste osallistui Aallon lukuvuoden käynnistymiseen liittyvään Aalto Kymppiin. CEMATin tiimi kiersi reitin kuljetuspyörillä, joiden kyytiin pääsivät myös Piian tyttäret Anni ja Emmi. Matkan varrella halukkaita kyytiläisiä olisi tosin ollut enemmänkin. Lasten johdolla laulettujen voimalaulujen sekä hyvän yhteishengen ansiosta koko kuuden hengen tiimi saapui maaliin hymy huulillaan.

CEMATin tiimi kuljetuspyörineen

Lähetystään maalia

CEMATin tiimi vasemmalta:  Emmi, Piia, Anni, Riitta, Erja ja Malla

CEMAT:in roolia suomalaisyritysten Venäjä-toimintojen vauhdittajana koskeva venäjänkielinen juttu on luettavissa osoitteessa
 (http://info-finlandia.ru/Public/default.aspx?contentid=228775&nodeid=40675&culture=ru-RU).

Info-finlandia.ru on venäjänkielisille suunnattu, venäjäksi julkaistava Suomea esittelevä verkkosivusto ja -lehti. Sivuston tuottavat Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti sekä Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosasto.

Lisätietoja: Johtaja, prof. Riitta Kosonen, riitta.kosonen@aalto.fi

Massiivisen elvytyspaketin myötä Kiinan vientivetoinen talous on noussut nopeasti ja kasvaa noin 10 % vuosivauhtia. Nousua vauhdittivat nopeasti elpynyt ulkomaankauppa, teollisuustuotannon vahva kasvu sekä valtavat investoinnit mm. infrastruktuuriin. Ongelmia aiheuttavat kuitenkin selvästi kiihtynyt inflaatio ja etenkin korkealle kivunneet kiinteistöjen hinnat. Kiinan talouskriisin aikainen työttömyystilanne näyttää helpottuneen, ja samaan aikaan palkkataso on nopeassa nousussa, mikä on näkynyt myös suomalaisyritysten rekrytoinneissa. ”Villi veikkaus, että seuraavan kolmen vuoden aikana palkat tuplaantuvat.”

Uuden viisivuotissuunnitelman mukaan Kiina tähtää kulutuksen, palvelujen ja innovaatioiden kasvattamiseen sekä ympäristön suojeluun. Näin se on asteittain muuttamassa aiempaa teollisuustuotantoon ja vientiin perustunutta kasvumalliaan. Suunnitelma painottaa lisäksi kaupungistumista, sosiaaliturvan kehittämistä ja strategisia toimialoja. Suomalaisyrityksillä nähdään olevan mahdollisuuksia etenkin rakennuspalveluissa sekä terveydenhoitoon ja energiatehokkuuteen liittyvissä teknologioissa.

Toimialoista etenkin puunjalostusteollisuus sekä metallituotteiden ja koneiden valmistus kasvoivat alkuvuonna nopeasti. Sen sijaan autoteollisuuden ja tekstiiliteollisuuden kasvuvauhti hidastui merkittävästi. Samalla Kiina nousi yhdeksi maailman suurimmista laivanrakentajista. Vähittäiskauppa kasvoi erityisesti polttoaineiden, kodinkoneiden ja ruoan osalta. Myös kulta-, hopea- ja jalokivikorujen kysynnän kasvu pysyi erittäin korkealla tasolla. Teollisuutta vaivaavasta ylikapasiteetista huolimatta yrityssektorin tulevaisuudenodotukset ovat pysyneet valoisina jo yli kahden vuoden ajan. Aivan viime kuukausina ostopäällikköindeksi on kuitenkin laskenut mm. työllistämisen ja tuontikaupan näkymien kohdalla.

Vaikka kiinteistöjen hintojennousu on taittunut, kuluttajahintainflaatio on viime kuukausina edelleen kiihtynyt hieman. Etenkin ruoan hinta on ollut nousussa, ja koska samaan aikaan asuntojen hinnat ovat erittäin korkealla, Kiinan päättäjät joutuvat kamppailemaan inflaatiota vastaan eri tavoin. Talouspolitiikkaa on kiristetty, asuntomarkkinoiden sääntelyä on vahvistettu, ja mm. lainanantoa on suitsittu nostamalla pankkien reservivaatimuksia. Pankkien tilanne saattaa muuttua tukalaksi Kiinan aluehallintojen suurten velkojen vuoksi, joista osa uhkaa jäädä maksamatta.

Kiinan ulkomaankauppa elpyi nopeasti ja oli maalis-huhtikuussa jälleen ennätyskorkealla tasolla. Alkuvuodesta vienti kasvoi erityisen nopeasti Japaniin ja Etelä-Koreaan, mutta myös tärkeimmät vientimarkkinat EU ja Yhdysvallat vetivät edelleen. Vientituotteista tärkeimpiä olivat perinteiset tekstiilit, vaatteet ja kengät, ATK-laitteet ja matkapuhelimet. Tuonnin kasvu oli puolestaan lähes 30 %, mutta hiipui hieman useimpien tuontimaiden osalta viime vuoden vieläkin nopeamman kasvun jälkeen. Suurimmat tuontilähteet olivat Japani, EU, ASEAN ja Etelä-Korea. Ulkomaankaupan tulevaisuudennäkymiä himmentävät mm. euroalueen ja Yhdysvaltojen mahdolliset ongelmat.

Myös Suomen kauppa Kiinan kanssa on virkistynyt talouskriisiä edeltäneelle tasolle.  Suomeen tuodaan Kiinasta mm. puhelimia, vaatteita ja ATK-laitteita, ja vienti puolestaan koostuu lähinnä erilaisista koneista ja laitteista. Lisäksi Kiina on nousemassa Suomelle tärkeäksi markkinaksi turkisten, marjojen ja ns. cleantech -tuotteiden viennissä.

Kiinan vastaanottamat suorat ulkomaiset investoinnit ovat nousemassa uuteen ennätykseen, mikäli alkuvuoden tahti jatkuu. Ylivoimaisesti merkittävin investointien lähde on edelleen Hongkong, jonka lisäksi Taiwan ja Singapore olivat viime vuonna suurimpien joukossa. Kiina vetää jatkuvasti myös uusia suomalaisyrityksiä, ja maahan etabloituneiden 300 suomalaisyrityksen joukossa on yhä enemmän pk-yrityksiä. Ulkomaiset yritykset kärsivät kuitenkin Kiinan kasvavasta protektionismista ja paikallisyritysten suosimisesta esimerkiksi valtion julkisissa hankinnoissa. Myös tuotantokustannusetu hupenee varsinkin suurkaupungeissa, ja yhä useammat yritykset harkitsevat siirtymistä Kiinan sisäosiin.

Samaan aikaan Kiinan maailmanvalloitus voimistuu, ja arvioiden mukaan kiinalaisyritykset tekivät viime vuonna jo maailman viidenneksi suurimmat ulkomaiset investoinnit. Pääosin valtiojohtoisilla investoinneillaan Kiina hakee ulkomailta etenkin teknologiaa, osaamista ja raaka-aineita. Vaikka suuri osa pääomista kulkee veroparatiisien kautta, strategian mukaisesti Kiina suuntaa investointejaan kehittyneiden teollisuusmaiden lisäksi Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan raaka-ainerikkaisiin maihin.

Kiinan talousnäkymät 1/2011 -katsaus on luettavissa osoitteessa: http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/china/

Lisätietoja:
CEMATin johtaja, professori Riitta Kosonen ja tutkimuspäällikkö Erja Kettunen-Matilainen, etunimi.sukunimi@aalto.fi

Lähivuosien kasvua varjostavat öljyn hintakehitykseen liittyvän epävarmuuden lisäksi useat muut tekijät. Vuonna 2010 talouskasvua piristänyt investointikysyntä alkoi vuoden 2011 puolella hidastua, suorat ulkomaiset investoinnit pysyttelevät edelleen alamaissa ja pääoman virtaus Venäjältä ulkomaille alkoi vuoden 2010 lopulla kiihtyä. Venäjän keskuspankin mukaan tammi-helmikuussa 2011 maasta pakeni nettomääräisesti 21,3 miljardia dollaria.  Epävarmuus näkyy talouden toimijoiden odotuksissa, kuten kevään 2011 aikana laskuun kääntyneissä ostopäällikkö- ja sijoittajaluottamusindekseissä. Myös kuluttajien luottamus Venäjän talouteen oli keväällä laskussa, mikä ei kuitenkaan ole jarruttanut kuluttajakysynnän kasvua.

Suomalaisyritysten lähiaikojen näkymät Venäjän suhteen ovat kokonaisuudessaan positiiviset, joskin kasvuodotukset ovat muuttuneet aiempaa maltillisemmiksi. Investointikysynnän hiipuminen heijastuu suomalaisten teollisuusyritysten Venäjän liiketoimintaan, jonka liikevaihdon raportoitiin hieman laskeneen viimeisen puolen vuoden aikana. Suomalaiset palveluyritykset olivat sen sijaan kasvattaneet Venäjän liiketoimintaansa, ja etenkin suomalaiset vähittäiskauppiaat jatkavat laajentumistaan Venäjälle. Myös kriisistä viimeisenä toipuvalla rakennusalalla on elpymisen merkkejä nähtävissä, ja suomalaiset alan yritykset ovat jatkaneet investointejaan etenkin Pietarin asuntorakentamiseen. Yritysten liiketoiminnan suurimpien haasteiden joukkoon on palaamassa työvoimapula, joka hetkellisesti helpotti kriisin aikana. Byrokratiatilanteessa ei myöskään ole havaittu muutosta parempaan.

Venäjän ulkomaankauppa kasvoi voimakkaasti vuonna 2010 aikana. Viennin arvoa kasvatti luonnollisesti kohonnut öljyn hinta, mutta myös viennin volyymi kasvoi edellisvuodesta. Tuonnin arvon kasvu oli lähes yhtä nopeaa kuin viennin, ja tehdasteollisuuden investointien elpyminen näkyi investointihyödykkeiden tuonnin kääntymisenä nousuun.   Myös Suomen kokonaisvienti Venäjälle piristyi vuoden 2010 toisella puoliskolla. Viennin kehitys Suomen tärkeimmässä vientituotteiden ryhmässä, koneissa ja laitteissa, oli kuitenkin edelleen heikkoa huolimatta kasvaneesta investointikysynnästä Venäjällä. Transitovienti Suomen kautta Venäjälle kasvoi vuonna 2010 lähes viidenneksellä, mutta vuoden 2008 huippuluvuista ollaan vielä kaukana.

Suomalaisyritysten kannalta Venäjän taloudessa on useita kysymysmerkkejä, joista yksi on Venäjän valtion lisääntynyt protektionismi. Kuluneen vuoden aikana valtio on puuttunut talouteen mm. polttoaineiden hintasäännöstelyllä ja tuontitulleja korotetaan tai lasketaan herkästi kulloisenkin tarpeen mukaan. Venäjän WTO-jäsenyys, joka toisi vakautta tässä suhteessa, antaa edelleen odottaa itseään.  Lähestyvien presidentinvaalien ennustetaan lisäävän valtion puuttumista markkinoille entisestään kuluttajahintainflaation hillitsemiseksi.

Venäjän talousnäkymät 1/2011 -katsaus on luettavissa osoitteessa:
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/russia/

Lisätietoja:
Johtaja, Prof. Riitta Kosonen, riitta.kosonen@aalto.fi ja tutkimuspäällikkö Päivi Karhunen, paivi.karhunen@aalto.fi